No niin. Asuntovälittäjä kävi eilen valokuvaajan kanssa. Eli pari edellistä päivää roudasimme tavarahelvettiämme tutuille, sukulaisille, kierrätyskeskuskeen ja roskikeen. Porasimme seiniin vihdoin taulut, jotka ovat pyörineet vaatehuoneessamme kuukausia. Eteisen pesukelvoton matto päätyi roskikseen ja tilalle päsi Bauhausin mattorullakosta toimivaa harmaata metrimattoa. Ostin kukkakaupasta klassisen "keväinen tulppaaniasetelma Aalto-maljakkoon" ja a vot. Kotimme oli kauniimpi ja viihtyisämpi kuin kertaakaan näinä vajaana kahtena vuotena kuin mitä olemme tässä asuneet.
Eli haave ulkomaille muutosta konkreettisoitui ensimmäisen askeleen myötä. Sen myötä myös pieni ahdistukseni kasvoi taas puoli metriä. Haikeana otin itselleni valokuvia muistoksi tästä ihanasta kodista, jossa meistä tuli vanhempia ensi kertaa.
Perheen ulkomaille muuttoa ihmettelevä nelikymppinen tuore äiti, joka ei tiedä ollakko superinnoissaan mahdollisuudesta vai ei. Olenko siis juuri muuttunut vanhaksi (ARGH!) nillittäjäksi vai johtuuko tämä vain hormoneista? Vai onko tämä vain ilmentymää aina niin analyyttisestä perusluonteestani?
Miten niin mustikka ei sovi tropiikkiin?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutto. Näytä kaikki tekstit
perjantai 6. maaliskuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)